Nykyään lähes päivittäin törmää sanapariin ”sosiaalinen media” erilaisissa yhteyksissä. Tietysti opintojeni myötä törmään siihen erityisesti yhdistettynä kirjastoon. Nyt tämän blogin pidon myötä aloin pohtimaan tarkemmin sen merkitystä.
Mitä kummaa se tarkoittaa?
Mitä se pitää sisällään?
Onko tämä vain yksi uusi muotisana, jonka sisältöä ei välttämättä monikaan ymmärrä?
Aikani asiasta tietoja etsittyä päädyin edu.fi –sivustolle, josta löytyy osuus ”Mikä ihmeen sosiaalinen media?” (linkki: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media ) Sivustolta löytyi minulle paljon hyödyllistä ja selventävää materiaalia. Siellä sosiaalinen media on määritelty seuraavasti: ”sosiaalinen media ei ole pelkkää tekniikkaa….. Se on teknisessä ympäristössä tapahtuvaa yhteistoimintaa”. Tähän ajatukseen haluaisinkin tarttua. Sosiaalinen media ei ole vain sitä että joku tuottaa sisältöä nettiin, vaan se edellyttää myös osallistumista vastapuolelta. Kirjastolle varmasti melkoinen haaste; miten saada asiakkaat osallistumaan?
Minusta on mukava käydä kirjastossa ja katsella mitä siellä on tarjolla, mahdollisesti jopa lainata jotakin, tai jos ei lainata, niin selailla muutama mielenkiintoinen lehti läpi. On myös mukavaa että voin nykyisin helposti nähdä facebookista, jos kirjastossa on jotakin mielenkiintoista tapahtumaa lähiaikoina. Mutta hyvin harvoin, asiakkaana, haluan kertoa mielipidettäni, ajatuksiani tai toiveitani kirjastoon. Olen siis hyvin passiivinen kirjaston käyttäjä. En oikein usko eroavani suuresti muista käyttäjistä. Miten nykykirjasto voi hyötykäyttää sosiaalista mediaa, jos asiakkaat ovat kaltaisiani osallistumattomia lurkkijoita? Ja onko kirjaston asiakkaat niin passiivisia kuin ajattelen?
Olet laatinut tyylikkään näköisen blogin! Tuot hyvin esiin, kuinka sosiaalinen media liittyy aina vastavuoroisuuteen, yhteisesti jaettuihin kokemuksiin ja näkemyksiin ja kahden komponentin väliseen sosiaaliseen kommunikointiin, eli kirjastotyöntekijän ja kirjaston asiakkaan väliseen yhteisesti tuotettuun ja jaettuun internetsisältöön. Olen kanssasi samaa mieltä, että etenkin kirjastojen käyttämä facebook -palvelu tarjoaa hyvän ja nopean tavan informoida asiakkaita siitä, mitä milloinkin on tapahtumassa tai tulossa aina erilaisista kirjailijavieraista, luentoihin ja muihin tapahtumiin. On hyvä, että monet kirjastot hyödyntävät facebookeja ja hyödyntävät niiden mukanaan tuomia ja suomia mahdollisuuksia.
VastaaPoistaAsiakkaiden oma aktiivisuus ja heidän potentiaalisuutensa aktiivisessa kirjastojen vuorovaikutuskulttuurissa on mielenkiintoinen näkökulma, ja olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljolti on tehty laajoja asiakaskyselyjä siinä mielessä, ovatko asiakkaat kokeneet kirjastojen sosiaalista mediaa hyödyntävät palvelut kuten esimerkiksi erilaiset facebookit ja blogit omakseen. Myös itse olen huomioinut erilaisia kirjastojen facebookeja ja blogeja seuraillessani, että paikoitellen niissä asiakkaiden omat kommentit ja ajatukset ovat jääneet vähäisiksi, vaikka toki varmasti poikkeuksiakin on.
Tunnustan laillasi myös itse, että oma osallistumiseni esimerkiksi kirjastojen facebookeihin tai blogeihin on ollut pientä; ja on jo sinällään mielenkiintoista pohtia, mistä asiakkaiden vähäinen osallistuvuus sosiaalisen median palveluihin johtuu, vaikka toisaalta tänä päivänä puhutaan sosiaalisuudesta, yhteisöllisyydestä ja jatkuvasta vuorovaikutuksen kulttuurista ja jonkin asteista muutoksista muutoksista niin kulttuurisella kuin yhteisöllisellä tasolla. Mietinkin, että voisiko olla niin, että kaikesta eri medioiden kehityksestä ja teknologisesta kehityksestä huolimatta, kulttuuriset ja yksilöissä tapahtuvat muutokset ovat hitaita ja kehittyvät eri tahdissa; toisaalta puhutaan sosiaalisuudesta ja jatkuvasta vuorovaikutuksesta, mutta toisaalta tänä päivänä myös yksilöllisyys ja globaalin markkinatalouden säätelemät paineet ja kilpailuyhteiskunta ovat tuntuneet asettavan omia kehikoitaan yhteiskunnan jäseniin ja sen kehityssuuntiin. Etenkin LibraryThing on mielestäni hyvä sosiaalista mediaa hyödyntävä kirjastopalvelu, ja olen ajatellut, josko sitä uskaltaisi vaikka sinne alkaa muodostaa omia verkkokirjastojaan, arvostelujaan ja luettelojaan; sekin olisi jo alku. Tuot hyvän kysymyksen esiin myös siitä, miten kirjastojen käyttäjät saataisiin entistä aktiivisemmiksi sosiaalista mediaa hyödyntäviksi, kirjastopalveluiden käyttäjiksi; se on tänä päivänä haaste varmasti monelle kirjastolle - ennen kaikkea tänä päivänä haaste kohdistuu mielestäni nuoriin, vaikka he sosiaalista mediaa sinällään aktiivisesti käyttävätkin; miten heidät saataisiin ottamaan entistä enemmän osaa ja olemaan aktiivisempia vuorovaikuttajia, koska he ovat niin tämän hetken kuin tulevaisuuden kirjastojen käyttäjiä ja pitkälti on myös osittain heidän tarpeistaan ja omista ajatuksistaan ja näkemyksistään kiinni, mihin suuntaan kirjastot pitkällä aikavälillä kehittyvät ja kulkevat.
Terveisin Salla
Tykkään itsekin käydä kirjastossa. Aika usein saatan vaihtaa muutaman sanan henkilökunnan kanssa, ani harvoin muiden asiakkaiden kanssa. Facebookiini tulee viestejä eri kirjastoista. Enpä ole kertaakaan kommentoinut niitä, enkä osoittanut mielenkiitoa "tykkäämällä". Silti seuraan mielenkiinnosta mitä kirjastoissa tapahtuu ja mistä he haluavat kertoa meille asiakkaille. Koska itse käyttäydyn näin, olen varma että moni muukin tekee näin. Sen huomaa siitä kuinka (vähän) kirjaston sivuilla asiakkaat osallistuvat näihin medioihin. Eli päädyn siihen että tämä on riittävä taso, koska se on syntynyt luonnostaan ja on riittävä.
VastaaPoistaPäädyn siihen, että sosiaalinen media toimii ja elää niin kuin sen sosiaalinen tilaus sitä tarvitsee.
Eräässä tutkimuksen mukaan kaikkeen sosiaaliseen toimintaan liittyvässä 1% tuottaa pääosan sisällöstä, 19% osallistuu sisällön tuottamiseen ja 80 % on passiiviisia. Tätä taustaa vasten tarksteltuna myös sosiaalisessa mediassa toteutunee sama lainalaisuus. Suurin osa sosiaalisten medioiden käyttäjistä on kuvailemiasi passiivisia toimijoita. Keskeisin syy lienee ajankäyttö ja resurssit yleisestikin. Sosiaalinen media edellyttää jatkuvaa vuorovaikutteista läsnäoloa, jos siitä haluaa hyödyn irti. Tämä on syytä muistaa, kun kirjastotkin kaavailevat laajempaa yhteisöihin osallistumista.
VastaaPoistaMika s kirjoitti kommentin, mutta sivusi ei hyväksynyt wordpress nimeäni kommentiin....
VastaaPoistaHieno kirjoitus sosiaalisesta mediasta. Kirjastossa asiakkaat aika harvoin kommentoivat tai ilmaisevat mielipiteitään. Siinä on kuten mainitsit, kirjastoille haaste. Yhdessä kommentissa mainittiin nuoret ja miten heidät saisi osallistumaan sosiaaliseen mediaan. Miten voisimme lähestyä nuoria kirjastossa innostavasti ja saada heidät "koukkuun" kirjastoon ja osallistumaan siellä sosiaaliseen mediaan? Tulevaisuuden ja tämän päivän suurimpia haasteita!
VastaaPoistaItse kirjastossa 26 vuotta työskennelleenä, olen monesti ollut harmissani siitä, että minulta on jäänyt pois ne elämykset, joita ennen koin löytäessäni aivan odottamattomia tiedonmurusia ja tarinoita kirjoista sekä lehdistä hyllyjen välissä kulkiessani. Nykyisin lähes 80 prosenttia kirjastoni materiaalista kulkee osastoni kautta, joten näen heti kaikki uutuudet ym., mutta se löytämisen ilo hyllyistä puuttuu, se hetki kun otat kirjan hyllystä, istut lähellä olevaan tuoliin ja vaivut uuteen maailmaan. Usein vieraillessani Suomen kaupungeissa vietän aikaani kirjastoissa asiakkaana ja nautin, hypistelen kirjoja yms., samalla yritän unohtaa olevani kirjastovirkailija ja olen onnellinen asiakas. Muun muassa Turun uusi kirjasto on hieno paikka, jossa olen vaellellut tunteja.
Moi Hanna!
VastaaPoistaMinäkin olen alkanut vasta viime aikoina miettimään sosiaalisen median hyötyä. Ja ihme kyllä, sitä on löytynyt! Olen kirjoittanut valmiiksi myös blogitekstin, millaisena minä näkisin kirjaston blogisivuja. Laitan sen ylös parin päivän sisällä.
Terv Epp